ESITTELY / ABOUT ME
Hei,
Ihanaa kun löysit kotisivuilleni, tässä lyhykäinen tarina siitä kuka, mitä, missä ja milloin on tämän kaiken takana.
Olen Pauliina, joka on aina rakastanut eläimiä, nuorena hevosharrastus vei kaiken ajan ja nykyisinkin on jollain tasolla vielä elämässä mukana nuo ihanat kavioeläimet.
Koiria on elämässäni ollut melkein aina tavalla tai toisella mukana, veljeni saksanpaimenkoirat olivat enemmän tai vähemmän meidän kanssa koko lapsuuteni, omia koiria minulla oli kotona asuessa sekarotuinen Milla.
Kun muutin pois kotoa, en osannut olla ilman koiraa ja näin elämääni pelmahti Saku joka oli myös sekarotuinen ja yksi the koirista elämässäni. Sakun kanssa elimme hevostalli elämää ja siihen hommaan Saku oli omiaan.
Kun aloin odottamaan poikaani, jouduin lopettamaan työt talleilla ja muutinkin Helsinkiin takaisin perheeni lähelle, ja tämä muutos oli Sakulle liikaa, joka ei ikinä sopeutunut kaupunkielämään, mutta hänelle löysin parhaan mahdollisen loppuelämän kodin.
Pari vuotta elelin poikani kanssa ilman koiria, mutta eläinrakkaana ihmisenä ostimme leijonanharjaskanin Eetun. Eetu oli melkein kuin koira, oli aina irti ja oli hyvin sosiaalinen kani.
Koira kaipuuni kävi kuitenkin suureksi ja olinkin silmäillyt eri rotuja ja vahvimpana niistä oli dalmatiankoira ja basenji. Dalmatiankoira kuitenkin vei ensimmäisessä kamppailussa voiton ja vuonna 2006 meille muutti Hugo (Daluki Memento). Hugo ja poikani Jesse olivat kuin paita ja peppu rakastivat toisiaan yli kaiken. Mutta eläminen Hugon kanssa ei ollut ruusuilla tanssimista ja kaikesta virheistä mitkä koiran kanssa tein olen oppinut paljon. Hugon jouduimme lopettamaan vuonna 2011 viisi vuotiaana kaikkien ongelmien kasauduttua liian suuriksi. Mutta siltikin tuota ihanaa koirapersoonaa rakastimme suuresti. Kiitos Heidi ja Tarja suuresti pienestä suuresta pilkkupojasta!
Vuonna 2007 olin jo lähellä ottaa basenjin, Dakarai-kennelistä, mutta koska Hugon kanssa ongelmat olivat vasta vähän aikaa sitten helpottaneet siirsin basenjin hankintaa vielä. Ja näin sitten vuonna 2008 loppuvuodesta syntyi Ani ( Dakarai Q'Ute), joka muutti meille 2009 vuoden alussa.
Ani on yksi niistä elämäni the koirista, tämä neiti on vienyt sydämeni ihan joka kolkkaa myöten. Prinsessa tietää oman arvonsa ja paikkansa meidän elämässä, mutta taas toisaalta Ani on koira joka tykkää tehdä asioita minun kanssa, olemmekin kokeilleet agilityä, jälkeä, näyttelyiden ja juoksuhommien lomassa. Oma into ei vain riitä järjestelmälliseen treenaamiseen.
No ei yhtä ilman toista, niinhän kuuluu sanontakin. No tämä koskee myös basenjia rotuna, yleensä näitä on ainakin kaksi joka perheessä. Vuonna 2010 perheeseemme liittyi Akaasta Hanni Joroselta, brindle basenji neitokainen Kiki ( Hanishan Yankee Cutie Candy), tämä neitokainen on alusta asti ollut täynnä virtaa, ikuinen Duracell-pupu. Ja alusta asti oli selvää, että Kiki kanssa pääsemme kokeilemaan juoksupuoltakin. Kiki on unelmani täyttymys värin ja luonteen suhteen, neiti ei hätkähdä mistään.
Kasvattamista aloin pohtimaan vakavasti joitain vuosia sitten, ja unelma toteutui viimeinkin vuonna 2016 kun ensimmäinen pentue näki päivän valon 14.12.2016, ja emäksi valikoitui ihana taskurakettimme Kiki( Hanishan Yankee Cutie Candy). Kasvattamista jatkan pienimuotoisesti ja oma visioni kasvatustyössä on, että kasvateistani tulisi loistavia kotikoiria, jotka soveltuisivat omistajiensa innostusten mukaan sekä näyttöön, käyttöön että muuhun harrastamiseen.
Olen Suomen Kennelliiton pätevöity kehätoimitsija, sekä olen käynyt kasvattajan perus- ja jatkokurssit.
Olen myös Suomen Basenjit ry jäsensihteeri sekä hallituksen jäsen sekä yhdistyksen lehden päätoimittaja.
Kuulun myös Suomen Koirankasvattajat ry :hyn
Jos kiinnostuit mahdollisista pennuistamme, tai haluat tulla tutustumaan koiriimme / minuun tai muuten vain haluat tietää lisää tästä ihanasta rodusta, niin ota rohkeasti yhteyttä autan mielelläni!
Pauliina